saint-louis
Saint-Louis'n kaupunki sijaitsee Senegal-joen varrella aivan Mauretanian rajalla. Saint-Louis'ssa Eurooppa ja Afrikka kohtaavat: ranskalaiset perustivat kaupungin vuonna 1659, ja se oli 1800-luvun lopussa koko Ranskan Länsi-Afrikan siirtomaiden pääkaupunki. Siirtomaa-aikakauden näkyvin perintö tänä päivänä on paikallinen arkkitehtuuri. Ranskalaiset elivät alueella vuosisatojen ajan rinta rinnan paikallisväestön kanssa ja tämän seurauksena kaupungin kulttuurianti on aina ollut luonteeltaan omintakeisen hybridi. Ranskalaisten ja senegalilaisten yhteisistä avioliitoista syntyneet naispuoliset jälkeläiset (Signares) olivat vaikutusvaltaisia kulttuuritoimijoita.
Nykyään kaupungissa on 250 000 asukasta. Hallitseva etninen ryhmä on wolofit, ja wolofin kieli toimii yhteisenä arkikielenä virallisen ranskan kielen ohella. Saint-Louis'ssa on huomattavan kokoinen fulaniyhteisö, saatat törmätä myös vaikkapa ohuihin mölf-kankaisiin pukeutuneisiin mauretanialaisnaisiin, guinealaisiin hedelmämyyjiin tai libanonilaisiin liikemiehiin. Monilla Saint-Louis'n ranskalaisilla on sukujuuret kaupungissa vuosisadan tai kahden takaa.
Saint-Louis jakaantuu kolmeen osaan: saareen Senegalin joella, ulompaan niemimaahan ja mantereeseen. Saari, joka tunnetaan nimellä Ndar, viettelee kävijän leppoisalla tunnelmalla ja viehättävillä näköaloilla. Saari on luokiteltu Unescon suojelukohteeksi; monet kulttuurihistoriallisesti arvokkaista 1800-luvun ja 1900-luvu alun siirtomaatyylisistä rakennuksista kaipaavat kipeästi restaurointia. Joen ja Atlantin valtameren välissä on pitkä ja kapea Langue de Barbarie -niemimaa, jossa asuu iso Lebu-kalastajien yhteisö. Niemimaan rannat kuhisevat elämää: rannalla maalataan kalastusveneitä, korjataan kalaverkkoja, savustetetaan ja kuivataan kalaa, lapset pelaavat jalkapalloa niin että pikkukujat hiekka pöllyää. Niemen eteläkärjessä on rantahotelleja - kontrasti ei voisi olla paljon suurempi! Saint-Louis'n mantereen puoli tunnetaan nimellä Sor. Sieltä löytyy kaupungin suurimmat markkinat ja isot lähiöt. Hieman kaupungin ulkopuolella on myös maan todennäköisesti parhaan yliopiston Université Gaston Berger'n kampukset.
Saint-Louis ja kulttuuri
Viehättävän urbaanin rappeutumisensa ansiosta Saint-Louis on nostalgiannälkäisen paratiisi. Saaren arkkitehtuurinen perintö on hyvin dokumentoitu ja sitä vaalitaan virallisesti, mutta entisöintityöt
eivät ole vielä riittäviä ja niiden toteutuksessa ei aina kunnioiteta perinteitä.
Siirtomaa-ajan perintö elää esimerkiksi Fanal-kulkueen muodossa joulun ja uuden vuoden aikaan. Toukokuussa vietettävän festivaalin aikana simb-leijoniksi pukeutuneet nuoret miehet valloittavat kaupungin. Myös muslimien uutta vuotta Tamxarit juhlitaan erityisen värikkäin menoin Saint-Louis'ssa.
Vaikka kaupunki onkin saattanut menettää asemansa strategisessa ja taloudellisessa mielessä, on se kulttuurin saralla valovoimainen.
Senegalilainen populaarimusiikki on kaikkialla läsnä. Näet mbalax-bändien esiintymisiä joka viikonloppu, ja Souleymane Faye ja Abdou Guité Seck, kaupungin kuuluisat pojat, palaavat kotikaupunkiinsa esiintymään silloin tällöin. Ansioistaan tunnettu Saint-Louis'n jazz-festivaali järjestetään vuosittain toukokuun lopussa. Konserttien lisäksi voit inspiroitua Zikroullah-transsimusiikista, jota Baye Fall -veljeskunnan jäsenet esittävät öisin ympäri kaupunkia, tai kaduilla tapahtuvista sabar-illoista, joissa naiset näyttävät tanssitaitonsa. Modernin tanssin festivaali Duo Solo järjestetään kerran vuodessa, dokumenttielokuvatapahuma kerää elokuvantekijöitä ympäri Afrikkaa. Saint-Louis'ssa on myös muutamia taidegallerioita.
Saint-Louis sijaitsee Atlantin rannikolla, mutta kuitenkin lähellä Saharaa, joten
ilmasto on miellyttävän kuiva ja lämmin suurimman osan vuodesta. Joulu-kesäkuussa lämpötila päivällä on 25-30 ja yöllä 15-20 astetta. Kuumempi ja kosteampi sadekausi kestää elokuusta lokakuuhun (päivällä 30-35, yöllä 25 astetta). Joulu-helmikuussa Harmattan-tuuli tuo ajoittain pölyä Saharasta.
Miellyttävä ilmasto
